Luomuruoka on arvoruokaa!

Tällä hetkellä luomu on ylellisyystuote, johon kaikilla ei ole varaa. Kuitenkin useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu, että luomuruoka on terveellisempää kuin ruoka jota ei ole tuotettu luonnonmukaisin menetelmin.
Yksi esimerkiksi tällaisesta tutkimuksesta on EU:n rahoittama tutkimus, jossa saatiin selville, että ulkolaitumilla tuoretta ruohoa syövät lehmät tuottavat maitoa, jossa on enemmän antioksidantteja ja parempi tasapaino erilaisten rasvahappojen kesken, kuin mitä navetassa rehuruokittujen lehmien maidossa.

Luomuelintarvikkeissa on mahdollisimman vähän lisäaineita, joten se on tehotuotettua ruokaa turvallisempaa. Vielä ei tiedetä, mitä kaikkia haittavaikutuksia erilaisilla lisäaineita on ihmiskeholle. Ihmisruumiin lisäksi luomuviljely on parempi vaihtoehto vesistöille, ilmastolle ja koko luonnon monimuotoisuudelle. Luomuviljelyssä maata hoidetaan viljelykierroilla ja eloperäisillä lannoitteilla, eikä siinä käytetä luonnolle haitallisia lannoitteita. Luomutilalla elävät eläimet puolestaan saavat elää lajilleen tyypillisesti. Luomuruokaa syödessä ei tarvitse kantaa huonoa omatuntoa karjan epäinhimillisestä kohtelusta tai järvien rehevöittämisestä.

Luomuainesten käyttöä kouluruuassa pitäisi lisätä, koska kasvavat lapset tarvitsevat terveellistä ruokaa, eivät turhia ja potentiaalisesti vaarallisia lisäaineita. Luomutuotteet ja hyvät elämäntavat ovat yhteydessä toisiinsa.

Saksalaisen Max Rugner-instituutin tekemän laajan tutkimuksen mukaan luomuelintarvikkeita ostavat kuluttajat syövät terveellisemmin ja noudattavat paremmin terveellisiä elintapoja kuin ei-luomuruokaa ostavat kuluttajat. Jos lapset saavat syödä pienestä pitäen luomuruokaa, on hyvin todennäköistä että he jatkavat terveellistä syömistä myös aikuisina. Tällöin he välttävät sairastumassa liikalihavuuteen, diabetekseen jne.

Göteborgin kaupunki Ruotsissa panostaa ympäristöystävälliseen ja reiluun ruokaan. Kaupungin ympäristölautakunnan käynnistämä hanke on moninkertaistanut luomuruuan ja reilun kaupan ruuan tarjoamisen kaupungin ruokaloissa, kuten päiväkodeissa, kouluissa ja vanhustentaloissa. Mielestäni myös Suomessa tarvitaan konkreettisia päätöksiä luomuviljelyn tukemiseen. Yksi mahdollinen toimenpide kunnilta on ostaa ainoastaan luomuruokaa päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, vanhustenkoteihin jne. Kun ostajat ja jakeluketjut ovat valmiina, yhä useampi maanviljelijä siirtyy kasvattamaan luomuruokaa.

Ei ole oikein, että luomuruoka on ainoastaan hyväosaisten saatavilla. Myös huonommin toimeentulevilla tulee olla oikeus terveelliseen ruokaan, joka ei vahingoita luontoa. Mielestäni luomuruoka lisää suomalaisten ja suomalaisen luonnon hyvinvointia merkittävästi!

Vammaiset tarvitsevat vakaata elämää

Jokainen lapsi muuttaa perheen arkielämän, mutta vammainen tai sairas lapsi muuttaa kaiken. CP-vammaisen tyttäreni kautta kohtaan päivittäin omakohtaisesti vammaisuuteen liittyviä yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Joinain aamuina päivä ei esimerkiksi käynnisty normaaliin tahtiin, koska lapsi ei jaksa nousta, on veltto ja väsynyt, jolloin perheeni päivä muuttuu kertaheitolla. Perheelleni on tärkeää, että lapsemme, vammastaan huolimatta, saa elää mahdollisimman täysipainoista elämää, käydä koulua, harrastaa ja tehdä työtä ja osallistua erilaisiin tapahtumiin sekä vaikuttaa yhteiskunnassa.

Kaikkien vammaisten tulisi saada olla yhdenvertainen, lähtökohdistaan huolimatta. Yhdenvertaisuudella viittaan osallistumiseen, itsenäiseen elämiseen, asumiseen ja liikkumiseen, sananvapauteen, yksityisyyteen ja kunnioitukseen, oikeuteen perustaa perhe, koulutukseen, terveyspalveluihin ja kuntoutukseen, työhön ja sosiaaliturvaan sekä vapaa-ajanviettoon ja poliittiseen vaikuttamiseen. Mielestäni vammaisten ihmisten on saatava tietoa
ymmärrettävässä muodossa oikeuksistaan ja velvoitteistaan. Erilaiset tukitoimet eivät ole syrjintää, jos ne auttavat vammaisia yhdenvertaisuuteen. Mielestäni on pöyristyttävää, että tukia pitkäaikaisesti vammaisen hoitoihin täytyy hakea joka vuosi uudestaan, vaikka hoidontarve on pysyvä tila. Vammainen kaipaa elämäänsä vakautta, ei jatkuvaa muutostilaa. Vammaisiin, etenkin naisiin ja tyttöihin, kohdistuu moninkertaista syrjintää. Huomiota tulisi kiinnittää toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että myös vammaisten naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet toteutuvat. Myös omaishoitajien tulisi tukea. Omaishoitajien tukemisella tarkoitan vammaisten hoidon tai muun huolenpidon järjestämiseen kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.

Vammaisille tarvitaan esteettömiä palveluita, mahdollisuutta käyttää erilaisia apuvälineitä, ymmärrettävää selkokielistä tietoa, joka osaltaan tukee vammaisten mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Ympäristön tai yksittäisen rakennuksen tulisi olla esteetön, jotta se olisi kaikkien käyttäjien saavutettavissa, toimiva ja turvallinen. Esteetön joukkoliikenne mahdollistaa liikkumisen kaikille. Vammaisuus ei saa olla esteenä koulunkäynnille, harrastuksille ja opiskelulle. Integroidut tai erikoispalvelut, joissa otetaan huomioon vammaisten tarpeet tukevat omalta osaltaan vammaisten oikeuksien toteutumista.

Vammaispalveluiden riittämättömyys ja asenteet yhteiskunnassa ja esimerkiksi kouluissa ja oppilaitoksissa vaikeuttavat vammaisten koulunkäyntiä ja opiskelua. Työnantajien asenteet vammaisuuteen voivat olla työhön sijoittumisen esteenä. Kaikissa paikoissa ei ole vielä esteettömyydestä vastaavaa henkilöä, jolta vammaiset voisivat saada apua opiskelun arjen järjestelyissä. Yhteiskunnan asenneilmasto, opetushenkilökunnan, erityisavustajien ja hoitohenkilökunnan asenteet ja tiedon puute heijastuvat vammaisten arkeen. Vammaisten työntekoa ja harrastuksiin osallistumista voitaisiin lisätä ja helpottaa lisäämällä heille suunnattuja palveluita ja harrastusmahdollisuuksia sekä työ- sekä harrastustiloja räätälöimällä. Asennekasvatus ja tiedon lisääminen vammaisasioista on myös tärkeää. Ympäristön tai yksittäisen rakennuksen esteettömyyttä tulisi parantaa. Vieläkään vammaisilla ei ole pääsyä julkisissa paikoissa kaikkiin tiloihin.

Mielestäni jokaisella avioliittoikäisellä vammaisella on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe. Myös vammaissopimus korostaa, että vammaisilla ihmisillä on oltava samat oikeudet kuin muilla! Kellään ei ole automaattisesti oikeutta adoptioon, mutta vammaisuuden perusteella adoption evääminen sotii ihmisoikeuksia vastaan.

Näkyykö eriarvoisuus jo kaupungissamme?

Ovatko hyvinvoinnin periaatteet rakenteellisesti rappeutumassa? Eriarvoisuutta on etenkin kaupunginosien välillä. Helsingissä on sellaisia alueita, joissa asuu joko menestyviä tai huonosti pärjääviä perheitä. Ruokajonot ovat kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa. Kevään 2010 pisimmässä jonossa seisoi 1320 ihmistä. Ruokaa jonotettiin sekä yksin että lasten kanssa. Vieraillessani kerran varakkaassa kaupunginosassa, Helsingin "Beverly Hillissä" minulta kysyttiin, puhunko suomea, olenko eksynyt ja haluanko apua. Positiivisesti ajateltuna tämä on huomaavaisuutta. Toisaalta avuntarjoajilla vaikutti olevan ennakko-oletus siitä, että minun näköiseni eri tavalla pukeutuva ihminen ei voi asua tällaisessa kaupunginosassa.

Eriarvoisuus näkyy elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Huonoiten menee lapsiperheillä, ilman koulutuspaikkaa jääneillä, nuorilla työttömillä ja vanhuksilla.

Eriarvoisuus lisääntyy päiväkodeissa, kouluissa ja koulutuksessa. Moniin lukioihin pääsee ainoastaan hyvillä opintosuorituksilla.Myös yliopistot ovat muuttumassa elitistisiksi, kun mittarina oli hakijoiden tausta. Aikaisemmin Suomessa vanhempien varallisuus ei sanellut sitä, millaiseksi lapsen tulevaisuus muodostuu. Kaikki lapset saattoivat rakentaa elämäänsä omien haaveittensa mukaisesti.

Eriarvoisuus näkyy myös terveydenhuollossa. Etenkin hyväosaisia suosiva eriarvoisuus on kasvanut. Lääkärissä käynnit jakaantuvat Suomessa selvästi suurituloisia suosivasti. Hyväosaisilla on kolminkertainen mahdollisuus saada julkisin varoin kustannettuja lääkäripalveluita: yksityislääkäriltä, työterveyshuollosta ja terveyskeskuksista. Vähäosaisten, etenkin työttömien maahanmuuttajien täytyy tyytyä jonottamaan rappeutuvissa terveyskeskuksissa.

Katastrofiapu on tärkeää!

Maanjäristyksen, tsunamin ja ydinonnettomuuden yhteisvaikutuksesta inhimilliset ja ympäristöön kohdistuvat tuhot ovat Japanissa valtavat. Mielestäni on tärkeää toimittaa pikaisesti humanitaarista apua katastrofin uhreille. Avun välityksellä on mahdollista lieventää perheiden ja lasten kärsimystä suuren hädän hetkellä. Normaalin arjen nopea palauttaminen antaa ihmisille muuta ajateltavaa ja auttaa selviytymään arjessa silloin, kun ympäriltä hajoaa kaikki ja menetys on valtavan suuri.

Ydinvoimaan on aina liittynyt turvallisuuden harha, josta Japanin katastrofi on karmea muistutus. Tärkeää on myös pyrkiä lieventämään ja estämään ydinonnettomuudesta ihmisille ja luonnolle aiheutuvat lyhyt- ja pitkäaikaiset ongelmat. Nyt on pelastettava kaikki se, mikä on mahdollista! Toivotan voimia ja tulevaisuuden uskoa kaikille Japanissa oleville ihmisille.

Tästä linkistä pääset
SPR:n katastrofirahaston lahjoitussivulle!

Lasten oikeuksista

[Ajatuksiani lasten oikeuksista. Teksti liittyy Lastenvaalien sivuihin]

Eduskuntaan pääsevät ihmiset voivat vaikuttaa siihen millainen paikka Suomi on lapsille ja nuorille nyt ja tulevaisuudessa. Lasten pitää
saada olla lapsia. Onnellisista lapsista kasvaa onnellisia aikuisia. Köyhien, yksinhuoltajien ja opiskelijoiden lapsia pitää tukea rahallisesti enemmän, jotta lapsiperheiden ei tarvitse elää
köyhyydessä. Haluan muistuttaa, että lapsi on vain kerran lapsi ja tarvitsee aikuisen läsnäoloa.

Lapset ansaitsevat hyvää ja terveellistä ruokaa, raitista ilmaa, riittävästi lepoa ja liikuntaa sekä turvallisen kasvuympäristön. Näin heistä kasvaa ehjiä lapsia ja nuoria. Lapsia pitää kuulla heitä
koskevissa päätöksissä, kuten leikkipaikkojen tai koulujen suunnittelussa. Myös koulutien tulee olla jokaiselle lapselle turvallinen ja kouluissa sekä päiväkodeissa pitää olla hyvä sisäilma, jotta lapset pysyvät terveinä.

Ruokaa, rajoja ja rakkautta kaikille lapsille
toivoo Zahra.

Minun mielestäni...

Vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin löydät myös tärkeimmistä vaalikoneista:

YLEn vaalikone • MTV3:n vaalikone •Helsingin Sanomien vaalikone

Iltalehden vaalikone • Iltasanomien vaalikone • Ulkopoliittinen vaalikone • Nuorten vaalikone

PERUSPALVELUJA
ON SAATAVA AJOISSA

Helsinki on joutunut valtion päätösten takia säästämään kohtuuttomasti. Kun terveydenhuollossa on viime vuodet mietitty vain säästöjä eikä palvelujen kehittämistä, sen näkyy erityisesti vanhusten ja psykiatristen potilaiden hoidon puutteellisena järjestämisenä sekä henkilöstöpulana perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Pienipalkkaisten asumismenoja tulee tarkistaa ja kytkeä uudistuksissa yhteen niin, että palkkatuloista jää riittävästi elämiseen. On järjen vastaista, että omaishoitajan tuki ja minimi äitiyspäivära on paljon pienempi kuin työttömyyspäiväraha.

Vanhuksien kotona asumista on tuettava riittävästi. Muistihäiriö- ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Vanhusten hoidossa tulee noudattaa eettisiä ohjeita ja hyvän hoidon laatukriteereitä.

Varat hyvinvointivaltion säilyttämiseen saadaan oikein kohdennetulla verotuksella. Heikompien hyvinvointi on aina vahvempien vastuulla. Suomessa tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet. Poliittisia päätöksiä tulee edeltää riittävä arvokeskustelu! Talousarvot eivät yksinomaan riitä pääätösten pohjaksi.

PERHEIDEN SELVIYTYMISTÄ
ON TUETTAVA

Lastensuojelun tarve kasvaa hälyttävästi suurissa kaupungeissa. Se on merkki syrjäytymiskierteen lisääntymisestä. Nyt on satsattava rahaa ihmisiin ja ennaltaehkäisyyn! (Keväällä 2007 ilmestyi monikulttuurista perhevalmennusta käsittelevä teos, jossa olin yhtenä kirjoittajana - lisätietoja tästä linkistä.) Hyvä sosiaalihuolto auttaa terveydenhuoltoa, kouluja ja mielenterveystyötä. Varhainen puuttuminen on parasta. Miten sairas, vammainen tai mielenterveysongelmainen voi puolustaa omia oikeuksiaan? Inhimillisyys on säilytettävä loppuun asti.

Lasten päivähoidossa on tuijotettu numeroihin ja täyttöasteisiin liian kauan. Nyt pitäisi katsoa, mitä hyvä varhaiskasvatus tarkoittaa: henkilökuntaa pitää olla riittävästi eikä se saa vaihtua liian usein. Eräässä selvityksessä kävi ilmi, että puolet päiväkotien johtajista on harkinnut ammatinvaihtoa – se kertoo, että jotain on pahasti pielessä.

Lapsilisä on nostettava ja maksettava 18 vuoteen asti. Miksi leikataan lasten, perheiden ja vähäosaisten etuuksia?

Lisätään selviytymiskeinoja ja suvaitsevaisuutta! Ei siis rotuun, sukupuoleen, ikään, uskonnolliseen näkemykseen tai sosiaaliseen asemaan liittyvää syrjintää. Autetaan ihmisiä selviytymään, ei syrjäytymään! Etenkin nuorten syrjäytymisen ehkäseminen on meidän kaikkien yhteinen etu!

PALVELUIDEN TUOTTAMISESSA TARVITAAN SEUDULLISTA YHTEISTYÖTÄ

Keskustelua herättäneellä palvelurakenneuudistuksella on mahdollista kehittää palveluja hyvään suuntaa. Monia kuitenkin askarruttaa, millä perusteella kunnan palvelut laitetaan arvojärjestykseen ja häviävätkö lähipalvelut vai paranevatko ne. Tärkeää on säilyttää peruspalvelut ja keskittyä kehittämään niiden laatua yhteistyössä yli kuntarajojen.

Laadukkaiden palvelujen ensisijaiset kriteerit ovat saatavuus, läheisyys ja asiakaslähtöisyys. Päivittäisten palvelujen kuten päivähoidon, koulujen, terveyskeskusten ja julkisen liikenteen tulee olla lähellä perheitä ja vastata asiakkaiden tarpeita. Kunnan tuottaessa tärkeimmät peruspalvelunsa itse, se voi paremmin varmistaa palvelujen pitkäjänteisen kehittämisen ja kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun. Julkisten palvelujen tarjontaa yli kuntarajojen tulisi toteuttaa järkevästi ja etenkin erityisosaamista vaativissa hoitotilanteissa. Jos kunta joutuu ostamaan joitakin palveluita, halvin vaihtoehto tuskin on laadukkain.

PAKOLAISET OVAT MAAHANMUUTTAJISTA HÄDÄNALAISIMPIA JA TARVITSEVAT ERITYISTUKEA

Kidutettujen pakolaisten kuntoutus on saatava lakisääteiseksi, jotta lääkäri- ja traumaterapiapalvelut toteutuvat ajoissa ja jotta niitä saavat kaikki tarvitsevat. Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämää Kidutettujen kuntoutuskeskusta ei ole vieläkään vakinaistettu. Hoito on pitkälti kuntien maksusitoumusten varassa.

Kasvuiässä tulleiden pakolaisnuorten koulutus on taattava vielä kolmivuotisen kotoutumisjakson jälkeenkin, jotta nuoret pääsevät kiinni ammattiin ja työntekoon.

Kuntien mahdollisuutta ottaa vastaan oleskeluluvan saaneita pakolaisia tulee aktiivisisti tukea, jotta ihmisten kotoutuminen käynnistyy ajoissa.

MAAHANMUUTTAJAT TARVITSEVAT
SEKÄ ÄIDINKIELTÄÄN ETTÄ SUOMEA

Maahanmuuttajilla on pitkälti samat tarpeet kuin muillakin. Niin kauan kuin peruspalvelut pelaavat, kaikilla on mahdollisuus käyttää niitä. Maahanmuuttajille on mielekästä tarjota palveluita myös heidän omalla äidinkielellään. Tästä on hyviä kokemuksia ainakin terveydenhuollossa ja päivähoidossa.

Lapsille kotikieli on tärkeä koko identiteetin kannalta. Lapsi joka osaa oman äidinkielensä, oppii myös muita kieliä hyvin. Siksi kotikielen ja sitä antavien opettajien asemaa kouluissa täytyy parantaa.

Aikuisille maahanmuuttajille on tärkeätä, että heillä on mahdollisuus oppia suomea, saada täältä ystäviä ja mahdollisuus koulutukseen ja työpaikkaan.

MAAHANMUUTTAJAT TARVITSEVAT MAHDOLLISUUDEN TYÖHÖN JA HYVÄÄN ARKEEN

Maahanmuuttajien ja heidän taitojensa on voitava olla myös hyödyksi yhteiskunnalle. On kykyjen haaskausta, että maahanmuuttajalääkäreitä on siivoustöissä samaan aikaan kun Suomessa on lääkäripula. Jos kouluttautumiseen ja eteen päin pyrkimiseen paljon uhranneet maahanmuuttajat eivät hekään saa työpaikkaa, se vie toivoa muilta. Muilla ei ole silloin intoa opiskella ja yrittää.

Ratkaisevaa on, saako koko perhe tukea, hyväksytäänkö maahanmuuttajat mukaan ja saavatko he todellisen mahdollisuuden. Tässä voisivat auttaa kiintiöt koulutuksessa ja työpaikoissa. On tärkeää, että maahanmuuttajat ovat tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä. Kouluissa on tärkeää, että autetaan maahanmuttajalapsia saamaan kavereita ja järjestetään tapaamisia vanhempien kanssa.

Erityistarpeita tietenkin on ja ne on otettava huomioon. Integroituminen yhteiskuntaan ei onnistu pakottamalla. Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että otetaan joku rummuttamaan juhlissa YK:n päivänä. Suvaitsevaisuus alkaa arjesta.

JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN ON PÄÄKAUPUNKISEUDUN TÄRKEIN YMPÄRISTÖKYSYMYS

Minua huolestuttaa joukkoliikenteen heikko kehitys, vaikka se on Suomessa maailman parhaiten järjestettyä. Lippujen hintoja korotetaan jatkuvasti ja näin romutetaan joukkoliikenteen käyttöä. Näillä päätöksillä ruuhkat, päästöt ja ilmaston lämpeneminen lisääntyy. Jos haluamme onnistua ympäristön tilan parantamisessa, on meidän asetettava selkeitä määrällisiä tavoitteita päästöjen vähentämiselle ja ympäristösuojelua edistävien toimenpiteiden lisäämiselle.