Neljäs kausi Helsingissä vihreiden kaupunginvaltuutettuna alkaa: kiitos kaikille teille 2538:lle jotka äänestitte minua! Ja kiitos kaikille lahjoittajille - teidän tukenne teki vaalikampanjan mahdolliseksi! Vaalikampanjan taloudesta kerromme tällä sivustolla tarkemmin kunhan kaikki laskut on saatu kokoon.

Tekemiäni valtuustoaloitteita:

Maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ehkäisy (13.2.2008)
Maahanmuuttajataustaisten lasten päivähoito (13.2.2008)
Maahanmuuttajataustaisten lasten perusopetus (13.2.2008)

Minun mielestäni...

KOULUTUS EI SAA LUODA KUILUJA

Suomi on pärjännyt hyvän koulutustason ansiosta. Arvostan tätä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kun nyt tingitään koulutusrahoista, sillä on kauaskantoisia seurauksia.

Eriarvoisuus on kasvamassa koulumaailmassa. Minä olen tullut kehitysmaasta ja tiedän mitä on eriarvoisuus koulutuksessa. Se aiheuttaa konflikteja yhteiskunnassa. Niin kauan kuin ihmisellä on mahdollisuus koulutukseen, hänellä on toivoa. Jos ihmiset syrjäytyvät, konflikteja on enemmän. Hyvä koulutus on yhteiskunnan peruspilari. Päiväkodin ja peruskoulun opetusryhmiä tulee saada pienemmiksi. Opintotuen tulee riittää elämiseen. On pöyristyttävää, jos opiskelun joutuu kustantamaan yksinomaan opintolainalla.

Suomessa tähän asti perhetausta ja varallisuus eivät ole sanelleet ihmisen tulevaisuutta. Jos säästämistä nyt jatketaan, jakautuvat koulutkin hyviin ja huonoihin alueiden mukaan. Tämä on vaarallista kehitystä meidän yhteiskunnallemme.

Maahanmuuttajalapsille koulu on erityisen tärkeä. Suomen Akatemian tutkimuksessa kävi vastikään ilmi, että venäläisistä ja virolaisista maahanmuuttajista puolet kokivat koulukiusaamisen ongelmana. Mikähän mahtaa olla eriväristen lasten tilanne? Sitä ei ole edes tutkittu.

PERUSPALVELUJA ON SAATAVA AJOISSA

Helsinki on joutunut valtion päätösten takia säästämään kohtuuttomasti. Kun terveydenhuollossa on viime vuodet mietitty vain säästöjä eikä palvelujen kehittämistä, sen näkyy erityisesti vanhusten ja psykiatristen potilaiden hoidon puutteellisena järjestämisenä sekä henkilöstöpulana perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. On hälyttävää, että terveyskeskuslääkäripulaa yritetään ratkaista vuokralääkäreillä.

Pienipalkkaisten asumismenoja tulee tarkistaa ja kytkeä uudistuksissa yhteen niin, että palkkatuloista jää riittävästi elämiseen. On järjen vastaista, että omaishoitajan tuki ja minimi äitiyspäivära on paljon pienempi kuin työttömyyspäiväraha.

Vanhuksien kotona asumista on tuettava riittävästi. Muistihäiriö- ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Vanhusten hoidossa tulee noudattaa eettisiä ohjeita ja hyvän hoidon laatukriteereitä.

Mistä rahat hyvinvointivaltion säilyttämiseen? Oikein kohdennetuin verovaroin. Heikompien hyvinvointi on aina vahvempien vastuulla. Suomessa rikkaimmat ovat rikastuneet, tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet ja köyhien määrä enemmän kuin kaksinkertaistunut. Poliittisia päätöksiä tulee edeltää riittävä arvokeskustelu! Talousarvot eivät yksinomaan riitä pääätösten pohjaksi. Pelkkä talouteen tuijottaminen ei todellakaan takaa tasa-arvoisen yhteiskunnan kehittymistä, jossa kaikille on oikeus elää.

PERHEIDEN SELVIYTYMISTÄ ON TUETTAVA

Lastensuojelun tarve kasvaa hälyttävästi suurissa kaupungeissa. Se on merkki syrjäytymiskierteen lisääntymisestä. Nyt on satsattava rahaa ihmisiin ja ennaltaehkäisyyn! (Keväällä 2007 ilmestyi monikulttuurista perhevalmennusta käsittelevä teos, jossa Zahra oli yhtenä kirjoittajana - lisätietoja tästä linkistä.) Hyvä sosiaalihuolto auttaa terveydenhuoltoa, kouluja ja mielenterveystyötä. Varhainen puuttuminen on parasta. Miten sairas, vammainen tai mielenterveysongelmainen voi puolustaa omia oikeuksiaan? Inhimillisyys on säilytettävä loppuun asti.

Lasten päivähoidossa on tuijotettu numeroihin ja täyttöasteisiin liian kauan. Nyt pitäisi katsoa, mitä hyvä varhaiskasvatus tarkoittaa: henkilökuntaa pitää olla riittävästi eikä se saa vaihtua liian usein. Eräässä selvityksessä kävi ilmi, että puolet päiväkotien johtajista on harkinnut ammatinvaihtoa – se kertoo, että jotain on pahasti pielessä. Lue lisää!

Lapsilisä on nostettava ja maksettava 18 vuoteen asti. Miksi leikataan lasten, perheiden ja vähäosaisten etuuksia?

Lisätään selviytymiskeinoja ja suvaitsevaisuutta! Ei siis rotuun, sukupuoleen, ikään, uskonnolliseen näkemykseen tai sosiaaliseen asemaan liittyvää syrjintää. Autetaan ihmisiä selviytymään, ei syrjäytymään! Etenkin nuorten syrjäytymisen ehkäseminen on meidän kaikkien yhteinen etu!

EKOLOGINEN AJATTELU, LUONNONSUOJELU, ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA

Minua huolestuttaa joukkoliikenteen heikko kehitys, vaikka se on Suomessa maailman parhaiten järjestettyä. Lippujen hintoja korotetaan jatkuvasti ja näin romutetaan joukkoliikenteen käyttöä. Näillä päätöksillä ruuhkat, päästöt ja ilmaston lämpeneminen lisääntyy. Jos haluamme onnistua ympäristöntilan parantamisessa, on meidän asetettava määrällisiä ja prosentuaalisia tavoitteita päästöjen vähentämiselle ja ympäristösuojelua edistävien toimenpiteiden lisäämiselle.

SEUDULLINEN YHTEISTYÖ

Viime aikoina keskustelua herättäneellä palvelurakenneuudistuksella on mahdollista kehittää palveluja hyvään suuntaa. Monia kuitenkin askarruttaa, millä perusteella kunnan palvelut laitetaan arvojärjestykseen ja häviävätkö lähipalvelut vai paranevatko ne. Tärkeää on säilyttää peruspalvelut ja keskittyä kehittämään niiden laatua yhteistyössä yli kuntarajojen.

Laadukkaiden palvelujen ensisijaiset kriteerit ovat saatavuus, läheisyys ja asiakaslähtöisyys. Päivittäisten palvelujen kuten päivähoidon, koulujen, terveyskeskusten ja julkisen liikenteen tulee olla lähellä perheitä ja vastata asiakkaiden tarpeita. Kunnan tuottaessa tärkeimmät peruspalvelunsa itse, se voi paremmin varmistaa palvelujen pitkäjänteisen kehittämisen ja kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun. Palvelujen läheisyys ja laadukas, toimiva joukkoliikenne pelastaa meidät. Julkisten palvelujen tarjontaa yli kuntarajojen tulisi toteuttaa järkevästi ja etenkin erityisosaamista vaativissa hoitotilanteissa. Jos kunta joutuu ostamaan joitakin palveluita, halvin vaihtoehto tuskin on laadukkain.

MAAHANMUUTTAJAT TARVITSEVAT SEKÄ ÄIDINKIELTÄÄN ETTÄ SUOMEA

Mielestäni maahanmuuttajilla on pitkälti samat tarpeet kuin muillakin. Palvelujen tarpeessa ei ole suuria eroja. Niin kauan kuin peruspalvelut pelaavat, kaikilla on mahdollisuus käyttää niitä. Maahanmuuttajille on mielekästä tarjota myös palveluita heidän omalla äidinkielellään. Tästä on hyviä kokemuksia ainakin terveydenhuollossa ja päivähoidossa.

Lapsille kotikieli on tärkeä koko identiteetin kannalta. Lapsi joka osaa oman äidinkielensä, oppii myös muita kieliä hyvin. Siksi kotikielen ja sitä antavien opettajien asemaa kouluissa täytyy parantaa.

Aikuisille maahanmuuttajille on tärkeätä, että heillä on mahdollisuus oppia suomea, saada täältä ystäviä ja mahdollisuus koulutukseen ja työpaikkaan.

MAAHANMUUTTAJILLE MAHDOLLISUUS TYÖHÖN JA HYVÄÄN ARKEEN

Maahanmuuttajien ja heidän taitojensa on voitava olla myös hyödyksi yhteiskunnalle, ei vain rasite. On kykyjen haaskausta, että maahanmuuttajalääkäreitä on siivoustöissä samaan aikaan kun Suomessa on lääkäripula. Jos kouluttautumiseen ja eteen päin pyrkimiseen paljon uhranneet maahanmuuttajat eivät hekään saa työpaikkaa, se vie toivoa muilta. Muilla ei ole silloin intoa opiskella ja yrittää.

Ratkaisevaa on, saako koko perhe tukea, hyväksytäänkö maahanmuuttajat mukaan ja saavatko he todellisen mahdollisuuden. Tässä voisivat auttaa kiintiöt koulutuksessa ja työpaikoissa. On tärkeää, että maahanmuuttajat ovat tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä. Kouluissa on tärkeää, että autetaan maahanmuttajalapsia saamaan kavereita ja järjestetään tapaamisia vanhempien kanssa.

Erityistarpeita tietenkin on ja ne on otettava huomioon. Integroituminen yhteiskuntaan ei onnistu pakottamalla. Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että otetaan joku rummuttamaan juhlissa YK:n päivänä. Suvaitsevaisuus alkaa arjesta.

Takaisin aloitussivulle